16 § Yleiset ampuma-asevaatimukset
Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea (E 0 > 100 J). (29.10.2009/823)
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on:
1) jos asetta käytetään ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, metson, teeren tai hanhen ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J). (29.10.2009/823)
2) jos asetta käytetään metsäkauriin, hylkeen, suden, ilveksen, ahman, majavan tai muflonin ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J);
3) jos asetta käytetään valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran, japaninpeuran tai villisian ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa vähintään 8 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J); ja (31.1.1994/81)
4) jos asetta käytetään hirven tai karhun ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, milloin luodin paino on vähintään 10 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).
Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen ei saa käyttää kokovaippaista luotia.
Käsiasetta ei saa käyttää metsästyksessä.
Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen.(27.11.1998/869)
17 § (29.10.2009/823)
Haulikon kaliiperi
Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10–20. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.
18 §
Haulikkoa koskevat rajoitukset
Haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia. (21.12.2000/1206)
Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen.
19 §
Poikkeussäännös aseita koskevista kielloista
Sen estämättä, mitä edellä säädetään, saa luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen sekä haavoittuneen tai loukkaantuneen eläimen ampumiseen käyttää tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta.
20 §
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset
Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. (15.3.2001/224)
Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).
Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. (15.3.2001/224)
Varsijousen käyttäminen metsästykseen on kielletty. (30.12.1996/1374)21 §
Rauhoittamattomien eläinten ampumista koskevat säännökset
Kissan sekä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen saa käyttää ampuma-asetta, joka täyttää 16 §:n 1 momentissa tai 17 §:ssä asetetut vaatimukset.
22 § (22.6.2005/440)
Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä selvästi näkyvää punaista tai oranssinpunaista päähinettä tai päähineen suojusta sekä väriltään samantapaista liiviä, takkia tai muuta vastaavaa vaatetta.
23 §
Metsästyksen johtajan tehtävät
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksen johtajan tulee:
1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat;
2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä; sekä
3) huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.
(22.6.2005/440)
Metsästyksen johtajasta ja varajohtajasta on pyyntiluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.
24 § (24.2.2011/170)
Yleiset rauhoitusajat
Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti:
1) villikani 1.4.—31.8. sekä metsäjänis ja rusakko 1.3.—31.8;
2) orava 1.2.—30.11;
3) euroopanmajava ja kanadanmajava 1.5.—19.8;
4) piisami 20.5.—30.9;
5) kärppä ja näätä 1.4.—31.10;
6) itämeren norppa 16.10.—15.4. ja 1.6.—31.8 sekä halli 1.1.—15.4;
7) villisika 1.3.—31.5;
8) hirvi Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kuntien alueella 1 päivästä joulukuuta 31 päivään elokuuta ja 21 päivästä syyskuuta 10 päivään lokakuuta sekä muualla maassa 1 päivästä tammikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;
9) kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäpeura ja valkohäntäpeura 1 päivästä helmikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;
10) metsäkaurisuros 16.6.—31.8 ja 1.2.—15.5. sekä metsäkaurisnaaras ja saman vuoden vasa 1.2.—31.8;
11) mufloni 1.12.—31.8;
12) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, nokikana, lehtokurppa sekä naarashaahka ja sen saman vuoden poikanen 1.1.—20.8. kello 12.00 saakka;
13) uroshaahka 1.1.—31.5;
14) alli, tukkakoskelo ja isokoskelo 1.1.—31.8;
15) riekko Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia 1.11.—9.9. sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.—9.9. ja muualla maassa koko vuoden;
16) kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.—9.9. ja muualla maassa koko vuoden;
17) teeri ja pyy 1.11.—9.9;
18) metso 1.11.—9.9;
19) peltopyy 1.11.—9.9;
20) fasaani 1.3.—31.8; sekä
21) sepelkyyhky 1.11.—9.8.
25 § (24.2.2011/170)
Erityiset rauhoitusajat
Tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, hillerin, minkin ja rämemajavan naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.—31.7.
Villisian, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, metsäkauriin, hirven, valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja muflonin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu.
25 a § (24.2.2011/170)
Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajat
Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti:
1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. ja muualla maassa 10.3.—31.7;
2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.—31.7. ja muualla maassa 1.4.—31.7;
3) korppi poronhoitoalueella 10.4.—31.7; sekä
4) harmaalokkikoloniat koko vuoden.
-----------------------------------
-----------------------------
http://pistoolivarsijousi.blogspot.com lisähupaa ;)
----------------------
http://tuholaistorjuntaa.blogspot.fi/
---------------------
